Elämää keittiössä ja bloggaajan vastuu

Elämää keittiössä ja bloggaajan vastuu


Kuvailin keittiötä pitkästä aikaa kunnolla StyleRoomin Minun keittiöni -kisaan. Tykkään kun StyleRoomissa on kilpailuja ja haasteita, saa uusia ideoita ja näkökulmia kuvaamiseen ja myös blogiin. Jos kiinnostaa, niin siellä voi käydä lukemassa meidän keittiön arjesta. Vaakasuorat kuvat pääsevät siellä myös paremmin oikeuksiinsa, koska näkyvät isommassa koossa.

1950's Kitchen

Practical Art Wall

Moomin Mugs

1950's Kitchen

Vintage China Buffet

Learning to Dine

3-Year-Old Artist

Vintage China Buffet with Finnish Design Glass

Thermometer Art

Looking into the Foyer

Mutta siinä keittiötä kuvauskuntoon raivatessa minua alkoi jotenkin nyppiä. Haluan, että blogin kuvissa näkyy lapsiperheen elämä enkä halua ylistailata. Kauniin kuvan tuottaminen on kuitenkin eri asia kuin totuudenmukaisen kuvan. Se mikä näyttää ihan hyvältä ja siistiltä oikeassa elämässä, näyttää kuvassa sotkulta.

Viime aikoina olen miettinyt, aiheuttavatko blogit ylisuuria odotuksia ihmisille siitä, millainen kodin pitää olla. Onhan sisustuslehtiäkin ollut kauan, joo, mutta tavallaan blogikoteja pidetään “tavallisten” ihmisten koteina ehkä enemmän kuin lehtien koteja. Samalla joudun miettimään, että kun raivaan ylimääräistä kamaa kuvarajauksen ulkopuolelle, lisäänkö minä jonkun ihmisen ahdistusta? Sehän ei missään nimessä ole tarkoitus, vaan tarkoitus on inspiroida. Näyttää kauniita kuvia jonkun päivää piristämään ja ehkä antaa ideoita.

Toisaalta voisi ajatella, että se on osa medialukutaitoa, erottaa mikä on todellista ja mikä kuvaa varten tehtyä. Kyllähän ihmiset kuviin laittavat itseäänkin, paremmat vaatteet ja meikkiä naamaan. Ja taas toisaalta… Voin kadehtia jonkun toisen bloggaajan siistiä ja järjestelmällistä kotia ja unohtaa, että ehkä se ei aina näytä siltä. Minultakin välillä kysellään, onko vaikea pitää koti aina niin siistinä. Voin vakuuttaa, että kukaan meillä käynyt ei ikinä kysy sellaista XD

1950's Kitchen

The Kitchen - True Story

Omaatuntoa laannuttaakseni otin sitten vielä uuden kuvan seuraavana päivänä, kun normielämän jäljet olivat palanneet keittiöön. Siinä ei siis keittiö ole mitenkään pahimmillaan, aivan hyvässä peruskuosissa.

Mitä mieltä te olette? Aiheuttaako blogit kotiahdistusta tai kateutta? Tarvitaanko lisää realismipostauksia vai medialukutaitoa?

Share the love:
Share on FacebookPin on PinterestTweet about this on Twittershare on TumblrGoogle+Email to someone

18 Comments

Add yours
  1. 1
    Pieta

    Molempia tarvitaan, sanoisin. Kyllähän sitä saa haaveilla siististä kodista mutta moista en muista nähneeni sitten sinkkupäivien, jos silloinkaan. Kuva on kuva ja rajaus tekee paljon mutta ehkä kaikki eivät sitä hoksaa/muista. Kateus ei maailmasta katoa vaikka tekis mitä mutta muiden mahdollisen kateuden ei voi antaa rajoittaa omaa tekemistään.

    Mut ennen kuin saarna saa mahdottomat mittasuhteet sanon, että mä nautin blogeissa kauniista kuvista mutta myös realismipostauksista. Ne on lohdullisia ja kauniita omalla tavallaan. Niillä on paikkansa mutta jatkuvana sarjana en ehkä haluais, kun realismia on ihan tarpeeksi täällä kotonakin. Blogit on mulle jonkinmoista pakoa arjesta… ;)

    • 2
      Jutta

      Pieta, samalla lailla itsekin ajattelen, että blogit on pakoa arjesta. Jos sotkuja haluan katsoa niin niitä täällä riittää ;D Mutta tykkään kyllä esim. DosFamilystä, ainakaan minun silmään ne näyttävät hyvin “aidoilta” kotikuvilta, jos sellaisia nyt on olemassakaan. Ainahan sitä jonkunlaista rajausta pakostakin tekee, ihan jo kuvauskohteen valinnassa. Ja ammattilaiset sielläkin häärää, mutta lopputulos näyttää rennolta ja vaivattomalta.

  2. 3
    SuperSanna

    Minä olen sen kannalla, että blogien on tarkoitus inspiroida ja oma koti esitetään sen vuoksi parhaimmillaan.

    Uskon, että jokainen ymmärtää, ettei kovinkaan monen koti näytä oikeasti samalta kuin kuvissa… Ainakaan koko aikaa!

    Kameran linssin takaa huomaa aina kaikkea ylimääräistä, mitä silmä ei muuten erota. Yleensä joudun itse siirtelemään tavaroita kuvausvaiheessa monta kertaa, naurattaa välillä se kaikki STAILAUS :D

    • 4
      Jutta

      SuperSanna, joo minäkin huomaan kun kuvat on jo koneella, että sohvan alla on taas leluja yms. :D No joskus ne sinne jätän, ne voi näyttää hauskaltakin, mutta joskus pakko käydä siivoamassa ja ottamassa uusi kuva. Kumma miten sitä valokuvassa näkee asiat tarkemmin.

  3. 5
    Heini

    Meidän koti on sellainen, että meillä vaan sattuu melkein koko ajan olemaan tosi siistiä! :D Minä ja mies ollaan molemmat järjestelmällisiä, ja tavarat kulkeutuu automaattisesti omille paikoilleen. Tavarat on järjestyksessä, mutta se on sitten ihan eri asia, että leijaileeko pölypalloja ja viliseekö villakoiria ;) Tottakai nyt meidänkin kodissa aina välillä joku juttu lojuu jossain, mihin se ei oikeesti kuuluis, mutta yleisesti ottaen meillä on meilkein aina ihanan siistiä. Ite tykkään kauniista kuvista ja tykkään valokuvata meidän kotia kauniina. Joskus oonkin miettinyt, että onkohan jossain joku, jota se ärsyttää. Joku joka ajattelee, että tuokin aina vaan haluaa esittää että heillä ois aina noin ihanaa. No, melkein aina meillä onkin :) Arkirealismia sekin. Yksikään koti ei oo samanlainen <3

    • 6
      Jutta

      Heini, oletkin sitten sitä ihmislajia, jota ihailen! :) Minulla ei mikään kulkeudu automaattisesti mihinkään, vaan ihan ajatuksella pitää keskittyä siivoamaan ja järjestelemään. Yleensä siinä vaiheessa kun kauhea kasa on syntynyt ja kasvanut niin isoksi, että siitä on jo tuntuvasti haittaa XD

  4. 7
    Heli / Valkoista Harmoniaa

    Ihanan erilainen ja pirteä teidän keittiö, tykkään! <3

    Molempia tarvitaan, mutta itse kaipaan kyllä niitä arjen jälkiä blogikuvissakin. Edes sellaisia pieniä pilkahduksia. Itselläni on tapa siivota ennen kuvien ottamista, mutta en puunaa joka paikkaa, vaan siistin tärkeimmät. Niimpä kuviin eksyy monesti leluja tai sormenjälkiä, mutta en välitä niistä. Ne saa olla tuomassa sitä arjen realiteettia. Jos niitä nyt huomaa kukaan muu, se oma silmä kun taitaa olla tarkin :)

    • 8
      Jutta

      Heli, oma silmä tosiaan on tarkin, koska en kyllä sinun kuvissa mitään sotkuja huomaa! Teillä on niin ihanan siistiä :) Kamerahan on onneksi pölyn ja likaisten ikkunoiden suhteen armollinen. Joskus olen sormenjälkiä tainnut jostain lasipullosta jälkikäteen Photoshopilla tosin poistaa :D

  5. 9
    Tuikkis

    Minä en jaksa ajatella semmoisia liiaksi, että aiheutanko jotakin jollekin, ainahan voi olla lukematta, jos kovin ahdistaa. Itsekin olen päässyt siitä tunteesta, että lukiessa jotakin blogia minunkin pitäisi jotakin, että pitäis olla samat verhot ja samaa ruokaa ja voi kun noilla on nättiä, mutta meillä ei. Että tästä nyt äkkiä Anttilaan, kun näin siinä ja siinä blogissa sen maton.

    Harvoin varsinaisesti piilottelen mitään (okei talouspaperirullan) tai pidän siivoustalkoita ennen kuvaamista, mutta toisaalta mun kuvat onkin lähinnä yksityiskohtia, kun kalustoon ei kuulu huonekuvauksiin ihanteellista laajakulmaa (vielä). Mutta sen kyllä huomaa, että se kuvausinto syttyy siistissä ja vasta järjestellyssä kodissa paljon helpommin, kuin keskellä kaaosta, meillä sitä kaaosta on kyllä, koska ollaan mitä ollaan.

    • 10
      Jutta

      Tuikkis, no saatan tosiaan syyllistyä liikaan ajattelemiseen, jotain sellaista saattoi mieskin mainita kun sille tuskailin :D Ennen minua ei ehkä niin paljon haitannutkaan, eikä varmaan tarvinnut yhtä paljon raivatakaan (tai sitten aika kultaa muistot), mutta nyt leluja on ihan joka paikassa, eikä ne joka kuvaan kuitenkaan sovi. Kumma juttu, miten kaksi pientä ihmistä voi lisätä kotiin niin paljon tavaraa :)

  6. 13
    Susanna

    Minä en edes tajunnut, että se vika kuva oli sotkuinen! Maitotölkkikin oli samaa värimaailmaa kaappien kanssa, ihan näyttää siltä, kuin sen pitäisikin olla siinä missä on!

    Minä en stailaile kuvia varten, mutta yleensä en myöskään kuvaa mitään silloin, kun kaaos on pahimmillaan. Meillä on enimmäkseen kauhean sotkuista. Tai ei välttämättä sotkuista, mutta likaista. Meillä on pölyä ja tahroja ja niin kaameat ikkunat, että lasiin jää varjo heiluvista puiden oksista. Mutta sellaiset asiat eivät näy valokuvissa. Onneksi.

    Olen minäkin blogin lukijoilta kuullut, että meillä on aina niin siistiä. Jos joku sattuisi tulemaan yllättäen kylään, voisi todeta aivan päinvastaista. Niin se vaan menee, melkein kaikilla. Pidä vaan kauniit ja siistit kotikuvat esillä jatkossakin.

    • 14
      Jutta

      Susanna, juu kevytmaitoa juodaan koska se mätsää meidän keittiöön XD No ei vaan…

      Kiitos synninpäästöstä. Minäkin olen ajatellut, että teillä on aina niin siistiä. Onneksi tosiaan pölyt ja ikkunaliat ei näy, meillä koira ja poika kuolaa ikkunoita ;D

  7. 15
    June

    Mulla kuvat eivät aiheuta ahdistusta, ehkä oma medialukutaito on siinä suhteessa kehittynyt hyvään suuntaan. :) Kyllä täällä meilläkin näyttää hyvältä silloin, kun on siivottu! Yleensä sitä ei vaan ehdi tehdä kovin usein, muut asiat priorisoidaan edelle. :D

    Mielenkiintoinen aihe silti toi bloggaajan vastuu. Mielestäni siitä ei pidä ottaa liikaa stressiä, aika pieniä ovat jonkun bloggaajan kotikuvat tässä maailmankaikkeudessa. ;) Yhteiskunnallisissa asioissa vastuun ehkä ymmärrän (esim. Lilyssä pyörineet älä äänestä -tyyppiset jutut). Toki jo maailmankin mittakaavassa todella vaikutusvaltaisilla bloggaajilla on enemmän vastuutakin. Mutta on se vastuu tuotevalmistajillakin mainosten kautta.

    Musta toi on hyvä tapa kiertää pahin vastuu, nimittäin julkaisemalla kuvia sekä siististä että arjen sotkemasta huoneesta!

    • 16
      Jutta

      June, siis nimenomaan meilläkin priorisoidaan! ;D

      En ehkä ajatellutkaan että minun kotikuvilla mitään maailmanlaajuista tuhoa saadaan aikaan XD Mutta toki en halua yhtään kenellekään aiheuttaa ahdistusta. Näitä kommenteja lukiessa olen onneksi päässyt jo eroon siitä tunteesta, ehkä tosiaan huolehdin ihan liikaa.

  8. 17
    Heidi

    Itse mietin myös tätä täydellistä siisteyttä, kun talostamme otettiin myyntikuvia ja järjestettiin talolle esittelyitä. Minua alkoi suunnattomasti ärsyttämään astellut tyynyt sohvalla, palavat tuikut kipoissa, kaiken maailman sweet home- tyyppiset tarrat ja puukirjaimet (luojan kiitos, ettei meillä ole sellaisia). En halunnut ylistailata kotia sistuslehtien kuvien mukaiseksi ja piilottaa lapsiperheen elämää on kaappien taakse. Päädyin perussiisteyteen ja järjestykseen, ei haittaa jos viltti on sängyllä rutussa, lasten lelulaatikot ovat esillä tai joitain leluja jäänyt lattialle. Kyllä elämä saa ja pitääkin näkyä (paitsi huonekalu- tai sisustusliikkeen näyttelyosastolla!). Uskon myös, että perussiisti kuva on katsojalle mielenkiintoisempi kuin ylistailattu. Kuolaava poika ja koira ikkunassa voisi olla myös kuvassa ;)

    • 18
      Jutta

      Heidi, minusta kai teillä on niin siistiä ja linjakasta, mitä olen kuvia nähnyt! Otinkin kerran ulkoapäin kuvan poijjaasta ikkunassa, mutta ikkuna oli niin törkeän näköinen, etten ikinä tule sitä julkaisemaan XD

+ Leave a Comment