Rintamamiestalon piha

Rintamamiestalon piha


Hei taas! Edellisestä kerrasta on vierähtänyt tovi. Vaihdoin toukokuun alussa työpaikkaa ja kiirettä on pitänyt. Työpaikanvaihto on aina stressaavaa, etenkin jos on kauhea stressaaja, niin kuin minä. Kotona en sitten olekaan halunnut istua tietokoneella, vaan vastapainoksi ulkoilla, käydä koiran kanssa lenkillä ja hoitaa pihaa. Meidän piha on pitkään ollut vaiheessa – ja varmasti tulee olemaankin. Ei kai puutarhasta ikinä tule valmista? Mutta nyt se alkaa olla sellaisessa kuosissa, että sitä katselee ilolla. Monesti aamuisin käyn pyörähtämässä puutarhassa, kun aurinko paistaa ja on rauhallista. Samalla nyppäisen muutaman maasta putkahtaneen vuohenputken. Se on kumman rentouttavaa.

Minulla on samanlainen filosofia puutarhanhoidossa kuin remontoinnissa: säästetään mahdollisimman paljon vanhaa. Siksi kaivurit kaivamassa kaiken entisen pois ja uuden kärrääminen tilalle ei ole tullut kysymykseen. Toki se on tarkoittanut rikkaruohojen kitkemistä jo yhdeksänä kesänä (hei vaan vuohenputki, terkkuja rönsyleinikki!) Mutta toisaalta vanhat kannat ovat sopeutuneet olohin täällä ja ovat kestävämpiä kuin uudet. Lajit, jotka ovat säilyneet meidän pihalla, ovat todella sitkeitä, koska ennen muuttoamme puutarha oli päässyt villiintymään. En siis ole mikään viherpeukalo, vaan olen opetellut pihamme kanssa. Vähän samoin kuin remontinkin suhteen. Perinteiset ja olemassaolevat lajit ovat helppohoitoisempia. Tykkään myös, kun naapurustossa on hyvin paljon samoja kasveja. Sopii perinteiseen rintamamiestaloalueeseen.

Rintamamiestalon piha, perinteisiä perennoja ja pensaita

Norjanangervo rintamamiestalon pihassa

Omenapuu ja norjanangervoja rintamamiestalon pihassa

Kun muutimme, annoimme ensimmäisen kesän kaiken vain kasvaa ja seurasimme, mitä sieltä ilmaantuu. Se on suositeltavaa vanhoille puutarhoille. Ei tiedä, mitä aarteita sieltä löytyy. Sittemmin olemme yrittäneet pitää huolta perennoista ja antaa niille hyvät mahdollisuudet kukoistaa. Emme ole poistaneet kokonaan kuin muutaman kasvin, lähinnä siksi, että ne ovat vallanneet liikaa tilaa muilta. Jonkin verran olemme siirrelleet kasveja paikasta toiseen.

Jonkun verran olemme istuttaneet uusia myös tulokkaita. Omenapuun sain viimein viime kesänä, olen siitä jo pitkään haaveillut. Sen ympärille laitoin kurjenpolvea ja akileijaa. Pionit olen myös itse istuttanut, samoin tänä kesänä kuunliljat. Olen uusissakin kasvivalinnoissa halunnut suosia perinteisiä lajeja. Mikään kovin moderni ei tänne sopisikaan. Tosin haaveissa on myös alppiruusu, joka on Suomessa kaikkea muuta kuin perinteinen.

Norjanangervo rintamamiestalon pihassa

Omenapuu kukkii

Norjanangervo rintamamiestalon pihassa

Mansikki on löytänyt pihalta oman paikkansa. Se käy halkopinosta hakemassa itselleen halkoja ja menee aina noillemain niitä kaluamaan. Hyvässä pihassa on tärkeää, että kaikille löytyy puuhaa ja oma paikkansa. Eikös juu? :)

Share the love:
Share on FacebookPin on PinterestTweet about this on Twittershare on TumblrGoogle+Email to someone

2 Comments

Add yours
    • 2
      Jutta

      Kiitos :) Pallogrilli alkaa valitettavasti vedellä viimeisiään, en tiedä mistä löydettäisiin yhtä sympaattinen (ja punainen) grilli tilalle.

+ Leave a Comment