Laiskan ompelijan verhot lastenhuoneeseen

Laiskan ompelijan verhot lastenhuoneeseen


Meillä on ompelukone ja osaan sitä käyttää, mutta en mitenkään mielellään. Verhoissa haen aina helpointa ratkaisua. Monesti valmisverhoja ei löydy juuri oikean pituisina ja joskus olemme jopa tilanneet sopivasta kankaasta verhot ommeltuina (mikä ei tiukalla budjetilla ole ihanneratkaisu). Se saattaa kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin harmaat hiukset ja puolisolle tiuskiminen.

Finlayson Smycke curtains in the kids room

Smycke heavy cotton fabric by Finlayson

Tällä kertaa siihen ei kuitenkaan jouduttu. Finlaysonin liikkeessä kankaita tutkaillessamme myyjä vinkkasi, että pöytäliinoista saa kätevästi verhot. Täytyy ommella vain yksi sivu. Jihuu, mahtava idea. Vain yksi neljäsosa stressin määrää, huomattavasti hanskattavampaa.

Kuosina olimme jo ihastuneet Finlaysonin Smyckeen. Olin alunperin ajatellut poikien huoneeseen viidakkotunnelmaa, mutta Smycken myötä se vaihtuikin vedenalaiseksi maailmaksi. Ensikatsomalta näyttää, että kankaassa on kauniita vedenalaisia kukkia ja kasveja. Mutta kun katsoo tarkemmin, huomaa, että seassa on kaikenlaista muoviroskaa, kertakäyttöastioita ja muovipusseja. Smycke on myös WWF:n yhteistyökuosi. Jokaisesta Smycke-eurosta menee lyhentämättömänä 10 senttiä Itämeren suojeluun.

Finlayson Smycke curtains in the kids room

Siinä roikkuu nyt siis kaksi Finlaysonin pöytäliinaa. Ne ovat olleet käytössä viime kesästä asti ja olemme olleet tyytyväisiä. Yksi syy verhojen vaihtoon oli, että poikien huoneen ikkuna on itään ja he alkoivat heräillä aivan turhan aikaisin aamulla. Emme halunneet perinteisiä pimennysverhoja. Paksusta ja tummasta puuvillakankaasta valmistettu Smycke on ajanut saman asian. Nyt kun päivä pitenee, pimentävälle vaikutukselle on taas käyttöä.

Le Jardin des Plantes poster by Bailly Simon

Le Jardin des Plantes poster by Bailly Simon

Toinen uusi lisäys oli Bailly Simonin Le Jardin des Plantes -juliste, jonka löysin L’Affiche Moderne -verkkokaupasta. Siinä nyt on vähän sitä viidakkohenkeä. Sinänsä minua ei haittaa, ettei kaikki mennyt loppupeleissä aivan yhden teeman alle, kokonaisuus tuntuu kuitenkin yhtenäiseltä. Eikä viidakko ollut sitä paitsi lasten toive, ihan itse sitä kehittelin :) Asiakas eli lapset olivat lopputulokseen myös tyytyväisiä, joten voitaneen sanoa, että nappiin meni. Vai mitä mieltä olet?

Share the love:
Share on FacebookPin on PinterestTweet about this on Twittershare on TumblrGoogle+Email to someone

+ There are no comments

Add yours