
Life in The Kitchen
I photographed our kitchen for StyleRoom’s kitchen competition. As I was clearing (aka styling) the kitchen it started bugging me. I want real family life to show in the photos and don’t want to over-style. But producing a beautiful picture is usually different from producing a realistic picture. And I’ve started to wonder if bloggers (well media in general, too) give people unrealistic expectations of how homes should look like. So below is a photo of the cleaned and styled kitchen, plus the same place next day, when normal life has creeped in. I don’t know what is the right balance of beauty and keepin it real, if there is such a thing. What do you think?
Molempia tarvitaan, sanoisin. Kyllähän sitä saa haaveilla siististä kodista mutta moista en muista nähneeni sitten sinkkupäivien, jos silloinkaan. Kuva on kuva ja rajaus tekee paljon mutta ehkä kaikki eivät sitä hoksaa/muista. Kateus ei maailmasta katoa vaikka tekis mitä mutta muiden mahdollisen kateuden ei voi antaa rajoittaa omaa tekemistään.
Mut ennen kuin saarna saa mahdottomat mittasuhteet sanon, että mä nautin blogeissa kauniista kuvista mutta myös realismipostauksista. Ne on lohdullisia ja kauniita omalla tavallaan. Niillä on paikkansa mutta jatkuvana sarjana en ehkä haluais, kun realismia on ihan tarpeeksi täällä kotonakin. Blogit on mulle jonkinmoista pakoa arjesta… ;)
Pieta, samalla lailla itsekin ajattelen, että blogit on pakoa arjesta. Jos sotkuja haluan katsoa niin niitä täällä riittää ;D Mutta tykkään kyllä esim. DosFamilystä, ainakaan minun silmään ne näyttävät hyvin “aidoilta” kotikuvilta, jos sellaisia nyt on olemassakaan. Ainahan sitä jonkunlaista rajausta pakostakin tekee, ihan jo kuvauskohteen valinnassa. Ja ammattilaiset sielläkin häärää, mutta lopputulos näyttää rennolta ja vaivattomalta.
Minä olen sen kannalla, että blogien on tarkoitus inspiroida ja oma koti esitetään sen vuoksi parhaimmillaan.
Uskon, että jokainen ymmärtää, ettei kovinkaan monen koti näytä oikeasti samalta kuin kuvissa… Ainakaan koko aikaa!
Kameran linssin takaa huomaa aina kaikkea ylimääräistä, mitä silmä ei muuten erota. Yleensä joudun itse siirtelemään tavaroita kuvausvaiheessa monta kertaa, naurattaa välillä se kaikki STAILAUS :D
SuperSanna, joo minäkin huomaan kun kuvat on jo koneella, että sohvan alla on taas leluja yms. :D No joskus ne sinne jätän, ne voi näyttää hauskaltakin, mutta joskus pakko käydä siivoamassa ja ottamassa uusi kuva. Kumma miten sitä valokuvassa näkee asiat tarkemmin.
Meidän koti on sellainen, että meillä vaan sattuu melkein koko ajan olemaan tosi siistiä! :D Minä ja mies ollaan molemmat järjestelmällisiä, ja tavarat kulkeutuu automaattisesti omille paikoilleen. Tavarat on järjestyksessä, mutta se on sitten ihan eri asia, että leijaileeko pölypalloja ja viliseekö villakoiria ;) Tottakai nyt meidänkin kodissa aina välillä joku juttu lojuu jossain, mihin se ei oikeesti kuuluis, mutta yleisesti ottaen meillä on meilkein aina ihanan siistiä. Ite tykkään kauniista kuvista ja tykkään valokuvata meidän kotia kauniina. Joskus oonkin miettinyt, että onkohan jossain joku, jota se ärsyttää. Joku joka ajattelee, että tuokin aina vaan haluaa esittää että heillä ois aina noin ihanaa. No, melkein aina meillä onkin :) Arkirealismia sekin. Yksikään koti ei oo samanlainen <3
Heini, oletkin sitten sitä ihmislajia, jota ihailen! :) Minulla ei mikään kulkeudu automaattisesti mihinkään, vaan ihan ajatuksella pitää keskittyä siivoamaan ja järjestelemään. Yleensä siinä vaiheessa kun kauhea kasa on syntynyt ja kasvanut niin isoksi, että siitä on jo tuntuvasti haittaa XD
Ihanan erilainen ja pirteä teidän keittiö, tykkään! <3
Molempia tarvitaan, mutta itse kaipaan kyllä niitä arjen jälkiä blogikuvissakin. Edes sellaisia pieniä pilkahduksia. Itselläni on tapa siivota ennen kuvien ottamista, mutta en puunaa joka paikkaa, vaan siistin tärkeimmät. Niimpä kuviin eksyy monesti leluja tai sormenjälkiä, mutta en välitä niistä. Ne saa olla tuomassa sitä arjen realiteettia. Jos niitä nyt huomaa kukaan muu, se oma silmä kun taitaa olla tarkin :)
Heli, oma silmä tosiaan on tarkin, koska en kyllä sinun kuvissa mitään sotkuja huomaa! Teillä on niin ihanan siistiä :) Kamerahan on onneksi pölyn ja likaisten ikkunoiden suhteen armollinen. Joskus olen sormenjälkiä tainnut jostain lasipullosta jälkikäteen Photoshopilla tosin poistaa :D
Minä en jaksa ajatella semmoisia liiaksi, että aiheutanko jotakin jollekin, ainahan voi olla lukematta, jos kovin ahdistaa. Itsekin olen päässyt siitä tunteesta, että lukiessa jotakin blogia minunkin pitäisi jotakin, että pitäis olla samat verhot ja samaa ruokaa ja voi kun noilla on nättiä, mutta meillä ei. Että tästä nyt äkkiä Anttilaan, kun näin siinä ja siinä blogissa sen maton.
Harvoin varsinaisesti piilottelen mitään (okei talouspaperirullan) tai pidän siivoustalkoita ennen kuvaamista, mutta toisaalta mun kuvat onkin lähinnä yksityiskohtia, kun kalustoon ei kuulu huonekuvauksiin ihanteellista laajakulmaa (vielä). Mutta sen kyllä huomaa, että se kuvausinto syttyy siistissä ja vasta järjestellyssä kodissa paljon helpommin, kuin keskellä kaaosta, meillä sitä kaaosta on kyllä, koska ollaan mitä ollaan.
Tuikkis, no saatan tosiaan syyllistyä liikaan ajattelemiseen, jotain sellaista saattoi mieskin mainita kun sille tuskailin :D Ennen minua ei ehkä niin paljon haitannutkaan, eikä varmaan tarvinnut yhtä paljon raivatakaan (tai sitten aika kultaa muistot), mutta nyt leluja on ihan joka paikassa, eikä ne joka kuvaan kuitenkaan sovi. Kumma juttu, miten kaksi pientä ihmistä voi lisätä kotiin niin paljon tavaraa :)
My kitchen looks more like the second photo … I find it’s very difficult to have always a tidy kitchen … :)
Elsa, for some reason it always only lasts a moment… ;)
Minä en edes tajunnut, että se vika kuva oli sotkuinen! Maitotölkkikin oli samaa värimaailmaa kaappien kanssa, ihan näyttää siltä, kuin sen pitäisikin olla siinä missä on!
Minä en stailaile kuvia varten, mutta yleensä en myöskään kuvaa mitään silloin, kun kaaos on pahimmillaan. Meillä on enimmäkseen kauhean sotkuista. Tai ei välttämättä sotkuista, mutta likaista. Meillä on pölyä ja tahroja ja niin kaameat ikkunat, että lasiin jää varjo heiluvista puiden oksista. Mutta sellaiset asiat eivät näy valokuvissa. Onneksi.
Olen minäkin blogin lukijoilta kuullut, että meillä on aina niin siistiä. Jos joku sattuisi tulemaan yllättäen kylään, voisi todeta aivan päinvastaista. Niin se vaan menee, melkein kaikilla. Pidä vaan kauniit ja siistit kotikuvat esillä jatkossakin.
Susanna, juu kevytmaitoa juodaan koska se mätsää meidän keittiöön XD No ei vaan…
Kiitos synninpäästöstä. Minäkin olen ajatellut, että teillä on aina niin siistiä. Onneksi tosiaan pölyt ja ikkunaliat ei näy, meillä koira ja poika kuolaa ikkunoita ;D
Mulla kuvat eivät aiheuta ahdistusta, ehkä oma medialukutaito on siinä suhteessa kehittynyt hyvään suuntaan. :) Kyllä täällä meilläkin näyttää hyvältä silloin, kun on siivottu! Yleensä sitä ei vaan ehdi tehdä kovin usein, muut asiat priorisoidaan edelle. :D
Mielenkiintoinen aihe silti toi bloggaajan vastuu. Mielestäni siitä ei pidä ottaa liikaa stressiä, aika pieniä ovat jonkun bloggaajan kotikuvat tässä maailmankaikkeudessa. ;) Yhteiskunnallisissa asioissa vastuun ehkä ymmärrän (esim. Lilyssä pyörineet älä äänestä -tyyppiset jutut). Toki jo maailmankin mittakaavassa todella vaikutusvaltaisilla bloggaajilla on enemmän vastuutakin. Mutta on se vastuu tuotevalmistajillakin mainosten kautta.
Musta toi on hyvä tapa kiertää pahin vastuu, nimittäin julkaisemalla kuvia sekä siististä että arjen sotkemasta huoneesta!
June, siis nimenomaan meilläkin priorisoidaan! ;D
En ehkä ajatellutkaan että minun kotikuvilla mitään maailmanlaajuista tuhoa saadaan aikaan XD Mutta toki en halua yhtään kenellekään aiheuttaa ahdistusta. Näitä kommenteja lukiessa olen onneksi päässyt jo eroon siitä tunteesta, ehkä tosiaan huolehdin ihan liikaa.
Itse mietin myös tätä täydellistä siisteyttä, kun talostamme otettiin myyntikuvia ja järjestettiin talolle esittelyitä. Minua alkoi suunnattomasti ärsyttämään astellut tyynyt sohvalla, palavat tuikut kipoissa, kaiken maailman sweet home- tyyppiset tarrat ja puukirjaimet (luojan kiitos, ettei meillä ole sellaisia). En halunnut ylistailata kotia sistuslehtien kuvien mukaiseksi ja piilottaa lapsiperheen elämää on kaappien taakse. Päädyin perussiisteyteen ja järjestykseen, ei haittaa jos viltti on sängyllä rutussa, lasten lelulaatikot ovat esillä tai joitain leluja jäänyt lattialle. Kyllä elämä saa ja pitääkin näkyä (paitsi huonekalu- tai sisustusliikkeen näyttelyosastolla!). Uskon myös, että perussiisti kuva on katsojalle mielenkiintoisempi kuin ylistailattu. Kuolaava poika ja koira ikkunassa voisi olla myös kuvassa ;)
Heidi, minusta kai teillä on niin siistiä ja linjakasta, mitä olen kuvia nähnyt! Otinkin kerran ulkoapäin kuvan poijjaasta ikkunassa, mutta ikkuna oli niin törkeän näköinen, etten ikinä tule sitä julkaisemaan XD