Poika harmitteli sohvapöytää vaihtaessa, että siinä ei ole autotietä. Entisessä armeijan arkussa, joka toimitti sohvapöydän virkaa oli puiset rimat reunoilla, selkeät autotiet siis pojan mielestä. Ehdotin että tehtäisiin uuteenkin pöytään tie. Siinä on sopivasti tuollaiset kapeat levyt alapuolella. Tie syntyi nopsaan tekemällä washiteipillä kaistaviivat.

Tien voi tehdä washi-teipillä muuallekin kuin sohvapöydälle, jos siinä sattuu olemaan herkempi pinta. Esimerkiksi lastenhuoneen lattialle. Washi-teippi irtoaa yhtä helposti tai helpommin kuin maalarinteippi. Meillä ei ollut mustaa tai harmaata teippiä (yllätys…), kuten poika olisi toivonut, mutta pastellisellakin pärjää.

Pikkujätkä havaitsi hyvin pian, että tasojen väliin, tien laitaan tarvitaan myös talo. Ja niinpä hän nikkaroi iskän kanssa puupalasta sellaisen. On tosi ihanaa kun poika haluaa nikkaroida ja tehdä itse kaikenlaista. Isä sahasi ja hän auttoi hiomisessa. Talo oli valmis parissa kymmenessä minuutissa. On aivan huippua, että niin vähällä vaivalla saa itselle – ja lapselle – jotain merkityksellistä.

Tai vähällä ja vähällä. Hän on tämän kuvaamisen jälkeen jo maalannut talon ja haluaa tehdä viisi lisää.